Ilma-vesilämpöpumppu vai maalämpö 2026 – asiantuntijan rehellinen vertailu

Kirjoittanut: Lexer Oy:n asentaja, yli 13 vuoden kokemus lämpöpumppuasennuksista Lohjan seudulla | Päivitetty: toukokuu 2026
—

Kun puhutaan lämmitysjärjestelmän uusimisesta, vertailu menee usein sekaisin. Ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, maalämpö – nimet muistuttavat toisiaan, mutta tarkoittavat eri asioita ja ratkaisevat eri ongelmia.

Selkeytetään ensin yksi asia: ilmalämpöpumppu ei ole maalämmön vaihtoehto. Se on huonekohtainen laite, joka lämmittää tai viilentää yksittäistä tilaa. Se ei korvaa kattilaa eikä kytkey vesikiertoiseen lämmitykseen. Siksi sitä ei voi vertailla maalämpöön päälämmitysjärjestelmänä.

Maalämmön oikea verrokki on ilma-vesilämpöpumppu. Molemmat korvaavat kattilan, molemmat syöttävät lämpöä vesikiertoiseen järjestelmään – pattereihin tai lattialämmitykseen – ja molemmat tuottavat myös lämpimän käyttöveden. Tämä artikkeli vertaa juuri näitä kahta.

Ilmalämpöpumpusta kerromme lopussa – siitä, missä roolissa se voi täydentää kumpaakaan järjestelmää.

Miten ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö eroavat toisistaan?

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergiansa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Ulkoyksikkö muistuttaa tavallista ilmalämpöpumppua, mutta sisäyksikkö korvaa vanhan kattilan. Toimii hyvin myös Suomen talvessa, mutta hyötysuhde laskee selvästi kovilla pakkasilla.

Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään tai kallioon varastoitunutta lämpöä porakaivon kautta. Maan lämpötila pysyy tasaisena ympäri vuoden – noin +5–8 °C muutaman kymmenen metrin syvyydessä – mikä tekee hyötysuhteesta tasaisen riippumatta säästä. Investointi on suurempi, mutta käyttökulut matalammat.

Vertailu tiivistetysti

Tärkeimmät erot yhdellä silmäyksellä:

Ominaisuus	Ilma-vesilämpöpumppu	Maalämpöpumppu
Hankintahinta	8 000–15 000 €	15 000–25 000 €
Asennusaika	1–3 päivää	1–3 viikkoa
Hyötysuhde (COP)	2–4 (vaihtelee ulkolämpötilan mukaan)	3–5 (tasainen ympäri vuoden)
Tehokkuus kovalla pakkasella	Laskee selvästi alle -15 °C, toimii silti -25 °C asti	Pysyy tasaisena
Sopii vesikiertoiseen lämmitykseen	Kyllä, suoraan	Kyllä, suoraan
Viilennys kesällä	Mahdollinen lisävarusteella	Passiivinen maaviileä mahdollinen
Takaisinmaksuaika	5–8 vuotta	10–15 vuotta
Tonttitarve	Ei erityisvaatimuksia	Vaatii porakaivon tai keruuputkiston
Porakaivoa varten lupaa?	Ei tarvita	Kyllä, toimenpidelupa kunnalta

 

Maalämpökaivon poraus – mitä se maksaa käytännössä?

Porakaivo on usein se osa maalämpöhankkeesta, josta on vaikein löytää selkeitä hintatietoja. Avataan se tässä.

Maalämpökaivon poraus maksaa omakotitaloon tyypillisesti 6 000–10 000 euroa (2026), kun poraussyvyys on yleensä 100–200 metriä. Hintaan vaikuttavat eniten poraussyvyys sekä maaperän laatu – erityisesti se, kuinka paljon suojaputkitusta tarvitaan ennen kalliota.

Hinnoittelu käytännössä:

• Kallioporaus: noin 30–40 €/metri – kallioinen maaperä on yleinen Lohjan seudulla ja soveltuu hyvin porakaivoon
• Maaporaus suojaputkineen (pehmeä maa, savi): tyypillisesti 70–120 €/metri – selvästi kalliimpaa, ja maakerroksen paksuus on suurin yksittäinen budjettiepävarmuus
• Poraussyvyys määräytyy talon lämmitystarpeen ja maaperän lämmönjohtavuuden mukaan – ei ole yksi luku kaikille

Porakaivon kustannus on merkittävä osa kokonaishankintaa, mutta se on kertaluonteinen investointi. Kaivo kestää vuosikymmeniä eikä normaalisti vaadi huoltoa.

Lohjan kaupungilta tarvitaan toimenpidelupa ennen porauksen aloittamista. Lupaprosessi on yleensä suoraviivainen – autamme tarvittaessa myös papereiden kanssa.

Maaviileä – maalämmön bonus kesäksi

Maalämpöjärjestelmään voidaan usein lisätä passiivinen maaviileä, joka hyödyntää porakaivon luontaista viileyttä kesällä – lähes ilman lisäenergiaa. Kiertovesipumppu siirtää viileää vettä kaivosta lattialämmitykseen tai puhallinkojeihin ilman aktiivista kompressoria.

Energiankulutus on murto-osa verrattuna normaaliin ilmastointiin. Kaikissa järjestelmissä maaviileä ei toimi automaattisesti, mutta moniin asennuksiin se on lisättävissä joko heti tai myöhemmin. Kannattaa kysyä asennusvaiheessa.

Milloin ilma-vesilämpöpumppu on oikea valinta?

Ilma-vesilämpöpumppu on useimmissa tilanteissa se nopeampi, edullisempi ja vähemmän tonttivaatimuksia asettava vaihtoehto. Se sopii erinomaisesti silloin, kun:

• Budjetti on 8 000–15 000 euroa
• Tontilla ei ole tilaa tai edellytyksiä porakaivoon
• Haluat korvata öljykattilan tai suoran sähkölämmityksen nopeasti
• Asumisaika on alle 10–12 vuotta tai epävarma
• Talo on kohtuullisen hyvin eristetty eikä tarvitse äärimmäistä tehoa pakkashuipuilla
• Hyötysuhde laskee selvästi alle -15 °C – lisälämmitysvastusten tarve kasvaa kovimmilla pakkasilla
• Käyttökulut jonkin verran korkeammat kuin maalämmöllä pitkässä juoksussa

Milloin maalämpöpumppu on oikea valinta?

Maalämpö on pitkän tähtäimen ratkaisu – tasainen, tehokas ja käyttökuluiltaan matala vuodesta toiseen. Se kannattaa erityisesti silloin, kun:

• Talo on suuri (yli 150 m²) ja lämmitystarve on korkea
• Asut talossa vähintään 15 vuotta
• Tontilla on sopivat olosuhteet porakaivoa varten
• Haluat maksimaalisen energiatehokkuuden myös kovimmilla pakkasilla
• Mahdollisuus lisätä passiivinen maaviileä kiinnostaa
• Hankintahinta huomattavasti korkeampi – 15 000–25 000 euroa
• Porakaivo vaatii tonttitilaa, lupaprosessin ja enemmän suunnittelua
• Takaisinmaksuaika pidempi – noin 10–15 vuotta

Kumpi säästää enemmän – rehellinen laskelma

Esimerkki 150 m² talosta, jossa öljykattila vaihdetaan pois. Nykyinen lämmityslasku noin 3 500 €/vuosi:

• Ilma-vesilämpöpumppu (hankinta ~11 000 €): säästö noin 50–60 % eli noin 1 900 €/vuosi. Takaisinmaksu noin 6 vuotta.
• Maalämpöpumppu (hankinta ~20 000 €): säästö noin 65–75 % eli noin 2 400 €/vuosi. Takaisinmaksu noin 8–9 vuotta.

Ero takaisinmaksuajassa on tässä esimerkissä 2–3 vuotta. Jos asut talossa 20 vuotta, maalämpö tuottaa pitkässä juoksussa enemmän. Mutta lyhyemmällä ajanjaksolla ilma-vesilämpöpumppu on taloudellisesti kilpailukykyinen.

Entä ilmalämpöpumppu – mikä on sen rooli?

Ilmalämpöpumppu ei kilpaile näiden kahden kanssa päälämmitysjärjestelmänä – mutta sillä on oma roolinsa myös silloin, kun talossa on ilma-vesi tai maalämpö.

Tyypillisiä tilanteita:

• Aktiivinen viilennys kesällä makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen, jos maaviileä ei riitä tai sovi kaikkiin huoneisiin
• Tukijärjestelmä äärimmäisillä pakkasilla, jos ilma-vesilämpöpumppu on mitoitettu hieman alakanttiin
• Lisälämmitys vapaa-ajan asunnolla tai tilassa, jota pääjärjestelmä ei tavoita tehokkaasti

Yhdistelmä on siis täysin järkevä – kyse on siitä, että jokaisella laitteella on oma tehtävänsä.